Olen lukenut viime ajat kirjaa "Vihdoinkin vapaa tupakasta". (Kiitos kommentoijalle joka vinkin antoi.)
Olen siis polttanut edelleen sairasteluistani huolimatta. *hakkaa päätä seinään* Että ihminen voi olla tyhmä ja aivoton! Koko ajan inhoan tätä tapaa ja orjuutta, sitä mitä savuttamalla teen terveydelleni. Totuushan on se että pian olen invalidi jos en lopeta, tauti etenee isoin harppauksin! Henki vinkuu & pihisee, pienetkin matkat saa mut hengästymään mutta silti aina pidän huolen ettei tupakat lopu.

Vieroitusryhmä on nyt ollut tauolla, huomenna kokoontuu seuraavan kerran. Nyt haluan mennä sinne ja sanoa että mulla on laastari lätkäisty kroppaan ja nyt se on loppu!!

Mun on pakko siellä kertoa myös peloistani. Siitä että jään ilman hoitajatapaamisia. Ehkä tupakkaklinikan hoitaja jeesaa mua jatkossa tässä asiassa, yksin musta ei tähän(kään) ole.

Näitä muutamaa tupakkaa en pysty roskiin viemään vaikka sitä vaihtoehtoa kovasti pohdin. En vain pysty. Ja vihaan itseäni! Poltan ne tänään.