Aiemmin laskin kaiken laiskuudeksi, siitäkin ihan kiitettävästi itseäni ruoskin. Nyt olen huomannut kuitenkin että laiskuus ei ole oikea sana. Olen kykenemätön, terveys on rapistunut. Peruuttamattomasti. Sen hyväksyminen on vaikeaa.
"Häpeä ja syyllisyys
| Ihminen tuntee syyllisyyttä siitä, mitä hän on tehnyt tai sanonut tai mitä hän jättänyt tekemättä tai sanomatta. Häpeää hän tuntee siitä, mitä hän on tai mitä hän ei ole. Moni tuntee syyllisyyttä esimerkiksi valehdeltuaan läheiselleen. Syyllisyydessä ihminen tunnistaa virheen, häpeässä hän puolestaan kokee, että hän itse on virhe. Syyllisyyttä kokiessa syntyy yleensä halu tunnustaa, sovittaa, hyvittää, korjata, korvata tai pyytää anteeksi. Häpeässä ihminen haluaa peittää, salata ja piilottaa todellisen luonteensa ja minuutensa. Häpeää ja syyllisyyttä koetaan usein samanaikaisesti ja siksi ne sekoitetaan helposti toisiinsa. Syyllisyys on tutumpi ja hyväksytympi tunne ja sen vuoksi siitä puhutaan helposti silloinkin, kun varsinainen tunne on häpeä." ben.malinen |
Niin. Häpeä vai syyllisyys. Häpeä. Syyllisyys. Eiku.. Hmm.. Häpeä.
Kommentit