Kovin paljoa en entisestä elämästä ole tänne kirjoittanut. Ne tekstit on tuon www-linkin takana edellisessä päiväkirjassani jota kirjoitin toissakesästä alkaen.
Nyt oman terveydentilan pahenemisen myötä painajaisia on tullut kuvioihin.
Suhde omaan äitiin oli riipaisevan tuskainen, vihaa täynnä.
Ajatus omasta kuolevaisuudesta ja siitä että äiti olisikin sitten aikanaan mua "vastaanottamassa" tuntuu aivan kauhealta! "Siellä jossain". . .

Ajatuksiin on tullut vahvasti se kuinka äiti taas häpeäisi mua ja mun tilannetta: keski-ikäinen masentunut nainen, tupakalla loputkin tuhonnut. Eläkkeellä eikä edes kotiaan pysty pitämään kunnossa vaan hankkii siivoojan.

Häpeä ja syyllisyys, sieltä ne on peräisin mulla. Voi tuska!

379367_shame.jpg692910_sorrow_and_worry.jpg

434119_penitentiary_3.jpg329000_shame.jpg434135_penitentiary_6.jpg